Vuoden 2019 alussa toimintansa aloittaneiden kalatalousalueiden yhtenä tehtävänä on määritellä käyttö- ja hoitosuunnitelmaansa kalastusmatkailutarkoitukseen erityisen hyvin soveltuvat alueet. Aiemmin tällaista velvoitetta ei ole ollut, eivätkä vanhat kalastusalueet ole omissa käyttö- ja hoitosuunnitelmassaan määritelleen kalastusmatkailuun soveltuvia alueita.
Kalastuslain perusteluista ilmenee, että kalastusmatkailutarkoitukseen soveltuvilla alueilla tarkoitetaan alueita, joissa voidaan kehittää sellaisia kalastusmatkailupalveluita, joita ei voida toteuttaa lain 18 §:n ns. kalastusopasluvan nojalla. Kyse on siis kalastusopastoimintaan hyvin soveltuvien alueiden määrittelystä.
Kalakantojen tila, ennen kaikkea saalisvarmuus ja mahdollisuus suurkalojen saamiseen ovat yksi tärkeimmistä kalastusopastoiminnan sijoittumista ohjaavista tekijöistä, mutta myös ymåäristön tila ja oheispalvelujen saatavuus vaikuttavat merkittävästi opastoiminnan sijoittumiseen ja laatuun.
Eri kalalajien pyynti ja kalastusmatkoilla käytettävät erilaiset pyyntimuodot vaikuttavat opastoimintaan hyvin soveltuvien alueiden määrittelyyn, mutta seuraavat seikat lienevät tärkeimpiä alueiden määrittelyssä:
- Vesialueen petokalakantojen tila
- Vesialueella harjoitettava muu kalastus
- Vesialueen suojaisuus
- Majoituspalvelujen sijainti
- Veneenlaskupaikkojen sijainti
- Pysäköintialueiden sijainti
- Ravitsemus- ja saunapalvelujen sijainti
- Taukopaikkojen sijainti
Liitteenä on Suomen Kalastusopaskillan puheenjohtaja Markku Tiusasen Kalastusopaskillan koulutusseminaarissa pitämä esitys kalastusmatkailutarkoitukseen soveltuvien alueiden määrittelystä.
Kalastusalue.pdf